Aistit

Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa aistiemme kautta – näkemällä, kuulemalla, haistamalla, tuntemalla ja maistamalla. Aistien ymmärtäminen on avain oppimiselle ja tarkoituksenmukaiselle käyttäytymiselle. Kun aivomme käsittelevät tehokkaasti aistien välittämiä viestejä, toimimme automaattisesti ja järkevästi.

Aistitiedon säätelyn vaikeudet voivat ilmetä heikkona tai yliherkkänä reagointina tai aistimushakuisuutena. Aistitiedon hahmottamisen vaikeudet voivat vaikuttaa näkö-, tunto-, kuulo-, haju- ja makuaistiin sekä asento-, liike-, tasapaino- ja kehoaistiin. Aistipohjaiset motoriset vaikeudet voivat näkyä asennon ja silmänliikkeiden hallinnan haasteina tai motorisen toiminnan suunnittelun vaikeuksina.

Yliherkässä reagoinnissa aistimuksiin voidaan reagoida nopeammin, voimakkaammin ja pidempään kuin tavallisesti, jolloin ne voivat tuntua vaikeasti siedettäviltä. Normaalitkin aistimukset voivat olla sietämättömiä, mikä johtaa aktiiviseen epämiellyttävien aistimusten välttelyyn. Tämä voi johtaa kaoottiseen tai jopa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Yliherkkä reagointi voi vaikeuttaa esimerkiksi ruokailua, ulkoilua, kotitaloustöitä ja julkisten kulkuneuvojen käyttöä.

Aistimuksiin voidaan reagoida myös tavallista hitaammin tai heikommin, jolloin voimakkaampia ärsykkeitä saatetaan tarvita ja niitä aktiivisesti haetaan. Heikko reagointi voi tehdä esimerkiksi äänen suunnan huomaamisen tai tunnistamisen vaikeaksi. Tämä voi johtaa vaaratilanteisiin liikkumisessa, lisätä tapaturma-alttiutta, syrjäytymisriskiä ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa.

Henkilö saattaa etsiä voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia sekä hakeutua jopa äärimmäisiin kokemuksiin. Tämä aistimushakuisuus voi näkyä käyttäytymisessä, kuten pitkästymisenä rauhallisissa tilanteissa, uhkarohkeana toimintana, harkitsemattomana käyttäytymisenä ja lisääntyneenä ristiriitojen ja väärinymmärrysten riskinä ihmissuhteissa.