Toiminnanohjaus

Toiminnanohjaus on joukko keskeisiä taitoja, jotka auttavat ihmistä suunnittelemaan, muuttamaan suunnitelmia ja arvioimaan niiden toteutumista. Se sisältää kyvyn jäsentää ja priorisoida tietoa, asettaa realistisia tavoitteita sekä suunnitella toimintaa suhteessa aikaan ja erilaisiin tilanteisiin. Lisäksi siihen kuuluu kyky keskittyä olennaiseen ja sulkea pois epäolennaiset asiat.

Toiminnanohjauksessa on myös tärkeää kyky säädellä tarkkaavuutta, vireystilaa, tunteita ja käyttäytymistä sekä toimia joustavasti ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Näiden taitojen avulla yksilö pystyy ohjaamaan toimintaansa tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

Toiminnanohjausprosessi muodostuu

1. tavoitteiden asettamisesta,
2. suunnittelusta ja organisoinnista,
3. tehtävän aloittamisesta ja
4. loppuun saattamisesta.

Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat johtua monista eri tekijöistä, kuten motivaation puutteesta, muistisairauksista tai aivovammoista. Muita mahdollisia taustatekijöitä ovat autismikirjo, ADHD, väsymys, häiriintynyt unirytmi, oppimisvaikeudet sekä fyysisen ja mielenterveyden ongelmat.

Haastavia elämänkokemuksia, kulttuurieroja ja aikaisempia kokemuksia voi myös esiintyä taustalla. Lisäksi päihteet, ympäristön vaikutukset, ryhmädynamiikka ja yksilön oppimistapa, -tyyli ja -taidot voivat kaikki vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Nämä tekijät yhdessä tai erikseen voivat vaikeuttaa tavoitteellista ja joustavaa toimintaa.

Toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät usein vaikeutena keskittyä olennaiseen, suunnitella ja hallita ajankäyttöä tai tasapainottaa yksityiskohtien ja kokonaisuuden välistä suhdetta. Esimerkiksi joku saattaa käyttää liikaa aikaa täydellisen lopputuloksen saavuttamiseen, jolloin muut tehtävät jäävät kesken. Toiset taas voivat aloittaa tehtävän innolla, mutta keskittyminen herpaantuu häiriötekijöiden vuoksi, kuten jatkuvasti puhelimeen saapuvien ilmoitusten takia.

Haasteet voivat myös näkyä joustamattomuutena tai rutiineihin takertumisena, jolloin muutoksiin sopeutuminen on hankalaa. Esimerkiksi suunnitelman äkillinen muuttuminen saattaa aiheuttaa stressiä, koska vaihtoehtoista toimintatapaa on vaikea keksiä nopeasti. Lisäksi tehtävien aloittaminen tai loppuun saattaminen voi tuntua ylivoimaiselta, mikä johtaa keskeneräisiin projekteihin tai täysin aloittamattomiin tehtäviin.

Unohtaminen, kuten mitä oli tekemässä tai mitä seuraavaksi piti tehdä, saattaa myös vaikeuttaa organisointia. Arjen tilanteissa tämä voi tarkoittaa vaikkapa tärkeitä tavaroita unohtuneina tai tehtäviä, jotka jäävät tekemättä, koska kokonaiskuvaa ei pysty hahmottamaan.

Toiminnanohjauksessa tuen tarpeen tunnistaminen edellyttää arviointia siitä, mikä työskentelyssä on vaikeaa ja missä toiminnan vaiheessa asiakas tarvitsee erityisesti tukea. On tärkeää tarkastella, ovatko haasteet esimerkiksi suunnittelussa, tehtävien aloittamisessa, keskittymisen ylläpitämisessä vai tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla tulee määritellä, millaista tukea asiakas tarvitsee – onko kyse esimerkiksi selkeistä ohjeista, rakenteiden luomisesta tai palautteen antamisesta. Lisäksi on olennaista löytää keinoja, jotka auttavat asiakasta etenemään, kuten pienempiin osiin pilkotut tehtävät, visuaaliset apuvälineet tai järjestelmälliset rutiinit.