Napeista rakennettu sydän

Ajatuksiani sosiaalisesta kuntoutuksesta

Mitä on sosiaalinen kuntoutus? Entä millaisia ajatuksia kuntoutumisprosessi voi herättää? PSPY-blogissa ajatuksiaan kuntoutuksesta jakaa tällä kertaa vaasalainen Tanja. Hän on perehtynyt oman kokemuksensa kautta myös erilaisiin kuntoutumisprosessia tukeviin palveluihin.

Jokaisella on omat syynsä olla mielenterveyskuntoutuja. Jollain voi olla huono työkunto, toisella huono toimintakyky, tai kumpaakin. Ehkä on meneillään vaikea elämäntilanne tai voi olla vain väsymystä; kaikki tilanteet ovat hyvinkin henkilökohtaisia. Kuntoutuminen voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Tilanteesta keskustellaan ja sitä arvioidaan yhdessä hoitotahon kanssa, ja tämän pohjalta tehdään hoitosuunnitelma.

Kuntoutusmuotoja on erilaisia. Niiden tarkoitus on ylläpitää tai palauttaa toimintakykyä sekä löytää keinoja kestää ja selviytyä haastavista tilanteista. Voi saada neuvoja siitä, mistä sekä miten apua voi saada – omalla aktiivisuudella on suuri merkitys. Tätä prosessia voi hyvin sanoa viidakossa rämpimiseksi, ja oikeastaan vasta kokeilemalla voi löytää omaan tilanteeseensa parhaan avun. Joskus oikeanlaisen avun saaminen voi viedä aikaa, eikä se ehkä alussa ole kovinkaan helppoa. Muutosten tekeminen voi tuntua myös hyvin raskaalta, ja siihen tarvitaan tukea. Jokaisella on myös oma kokemus palveluista ja kuntoutumispoluista, tämä on minun kokemukseni.

Vertaistukea ja sosiaalisten verkostojen rakentamista

Yksi kuntoutuksen muoto on sosiaalinen kuntoutus. Se voi tarjota vertaistukea ja työkaluja psyykkisen hyvinvoinnin tueksi sekä rakentaa sosiaalista verkostoa. Kuntoutuksessa voi olla mukana pienimuotoisilla kursseilla sekä erilaisissa vertaistukiryhmissä. Aluksi voi olla vaikea hahmottaa, mistä oikein on kyse. Tässä avuksi voivat olla sosiaali- ja TE-toimiston työntekijät ja aina voi myös ottaa itse yhteyttä kuntoutusta järjestävään tahoon. Sosiaalinen kuntoutus ei itsessään ole hoitoa tai terapiaa. Kuntoutujan apuna on kyllä esimerkiksi sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.

Kuntoutuksessa kannattaa keskittyä vain omaan tilanteeseen eikä verrata sitä muihin. Joskus voi toki löytää sellaisia ihmisiä, joilla on lähes samanlainen tilanne, ja he voivat vaihtaa ajatuksia kokemuksistaan. Tämäkään ei ole pakollista, ei tarvitse kertoa muille sellaista, mitä ei tahdo.

Vain yksi osa elämää

Jokaisen prosessi on yleensä erilainen, eivätkä kaikki aina näe, mitä kamppailua kuntoutuja käy sisällään. Kyse voi olla esimerkiksi traumoista, peloista, lääkityksen toimivuuden kokeilusta, oman persoonan ymmärtämisestä, omiin voimavaroihin liittyvästä epävarmuudesta, tilanteen arvioinnista, hengähdystauosta, ehkä myös omien arvojen uudelleenarvioimisesta. Sisäinen kipu voi olla suuri, ja moni saattaa sitä ehkä peittääkin; kuntoutuja voi kokea häpeää. Häpeäntunne voi alkaa salakavalasti vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, ellei siihen puututa ajoissa. Tämä kaikki voi näkyä suhteessa muihin ihmisiin. Ympäristöllä voi olla meihin suuri vaikutus, ihminen kun voi käyttäytyä eri tilanteissa hyvinkin eri tavoilla.

Tavoitteita ja tuntemuksia kannattaa kirjoittaa matkan varrella ylös sekä muistaa, että tämä kaikki on kuitenkin vain yksi osa elämää, yksi osa viikosta ja päivästä. Toki jos kokonaisuus on kunnossa, se tukee yleistä hyvinvointia.

Kuntoutuminen ottaa oman aikansa

Kuntoutumiselle tulee antaa aikaa. Juuri se aika, mikä kyseiselle henkilölle on tarpeellista. Kuntoutusprosessi ei mene väkisin eteenpäin, eikä itseään voi pakottaa edistymään. Jos alkaa tässäkin miettimään muiden odotuksia, voi ottaa askelia taaksepäin. Toki askeleet voivat joka tapauksessa mennä eteen- ja taaksepäin, eikä siinäkään ole kyse epäonnistumisesta.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Siihen tarvitaan rehellisyyttä, sitkeyttä, avoimuutta, rajojen laittoa sekä rohkeutta. Myös levolle tulee antaa oma aikansa. Pikkuhiljaa voi tulla sisäisesti vahvemmaksi ja alkaa nauttimaan elämästä sekä voimaan paremmin.

Kuntoutusmuodot ja niiden nimet voivat muuttua vuosien varrella, ja uusia palveluita tulee usein lisää. Tämä teksti on kirjoitettu omasta, asiakkaan näkökulmasta oman kuntoutusprosessini aikana.

Tanja

Lisää samasta aiheesta