Blogi: Voimaa vertaisohjaajuudesta – osallisuuden sydämessä

Miten vertaisohjaajuus toteutuu Miellen työpaja Komppiksella? Lue myös vertaisohjaajien kokemuksista tekstin lopusta.

Vertaistukitoiminta on laaja-alaista ja merkittävää ja sitä voi toteuttaa hyvin erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Mielle ry:n työpaja Komppiksella asiakkaat voivat kouluttautua vertaisohjaajiksi ja toimia vertaisohjaajina Komppiksella. Vuoden 2023 aikana työpajalla on toiminut yhdeksän vertaisohjaajaa. 

Asiakkaan kannustaminen osallistumaan yhä enemmän käyttämiensä palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen on osa laajempaa kehitystä yhteiskunnassa. Nykyään asiakkaille annetaan aktiivisempi rooli toiminnan kehittämisessä ja laadun parantamisessa. Asiakkaita kutsutaan mukaan yhteiskehittämiseen eli hyödynnetään palvelumuotoilullista lähestymistapaa. 

Vertaisohjaajuudesta vahva osallisuuden kokemus 

Komppiksen toimintavastaava järjestää kaikille vertaisohjaajaksi haluaville työpajan asiakkaille ryhmämuotoisen koulutuksen (10 h). Vuosina 2020–2023 järjestettiin kolme vertaisohjaajakoulutusta. Koulutuksen tarkoituksena ja tavoitteena on antaa perusvalmiuksia ryhmän ohjaukseen ja selkeyttää omaa vertaisohjaajan roolia henkilökohtaisista kiinnostuksenkohteista, vahvuuksista ja haasteista käsin. Vertaisohjaajaksi kouluttautuminen on mahdollisuus testata omaa toimintakykyään matalalla kynnyksellä. Samalla tunne osallisuudesta vahvistuu. 

Osallisuus tarkoittaa, että henkilö kokee kuuluvansa yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja kokee voivansa vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin. Osallisuus ilmenee luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Osallisuus vaatii kykyä olla aktiivinen toimija, ja vaikeuksien keskellä ihminen tarvitsee tukea, jotta hän voi olla osallinen. Osallisuus lisää yksilön tasolla hyvinvointia ja pienentää syrjäytymisen riskiä. (Soste, 2018.)  

Asiakasosallisuuden käsite sisältää asiakkaan oikeuden olla tietoinen heitä koskevista asioista, mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä, kun tehdään päätöksiä heidän omasta hoidostaan, ja osallistumisen palvelujen suunnitteluun, arviointiin ja tarjoamiseen. (Weiste, Käpykangas, Uusitalo, Stevanovic, 2020, 1.) Asiakkaan osallistuminen omaan palveluunsa on paitsi oikeus, myös onnistuneen palvelun edellytys (Työterveyslaitos).

Vertaisohjaajuus ja vertaisohjaajan ohjaamaan toimintaan osallistuminen ovat hyviä esimerkkejä osallisuuden ja asiakasosallisuuden muodoista. Osallisuutta edistetään yhteiskunnassamme monin eri tavoin. Ihmisten oikeus osallisuuteen on kirjattu eri lakeihin, kuten perustuslakiin ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. On tärkeää lisätä ja tarjota erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia. Osallistuvat ihmiset ovat toimivan ja hyvinvoivan yhteiskunnan ydin. 

Vertaisohjaajuudesta merkityksellisyyttä 

Vertaisohjaajat osallistuvat työpaja Komppiksen toiminnan toteuttamiseen yhdessä yksikön ohjaajien kanssa ohjaamalla ryhmiä. Komppiksella ryhmät ovat toiminnallisia ja muodostavat tärkeän osan työpajan viikko-ohjelmasta. Aktiivisia ryhmiä ovat olleet Päiväkahvit taivasalla, Levyraati, Pelit & visat, taideryhmä Taivaanrannan maalarit, englannin keskusteluryhmä, valokuvausryhmä, lukupiiri, herkkupuoti sekä venäjän kielen alkeet.  

Vertaisohjaajat kokoontuvat yhdessä säännöllisesti vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. On tärkeää, että vertaisohjaajat saavat myös tukea ja ohjausta. Vertaisohjaajatoiminta Komppiksella sisältää lisäksi toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista yhdessä yksikön ohjaajien ja muiden asiakkaiden kanssa. 

Vertaisohjaajat ovat tuoneet esille, että vertaisohjaajuus on tärkeä osallisuuden muoto, joka vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta, kun voi olla hyödyksi muille. Vertaisohjaajuuden merkitystä vertaisohjaajille kartoitettiin syksyllä 2023 toteutetulla kyselylomakkeella.  

Vertaisohjaajat toivat kyselyssä esille, että toiminnan merkitys omalle toipumiselle on toteutunut etenkin vastuun ottamisen kautta. Vertaisohjaajana toimiminen on myös vahvistanut muun muassa aloitteellisuutta, joustamiskykyä, oman osaamisen tunnistamista sekä sosiaalisia taitoja. Vertaisohjaajana toimiminen on mahdollistanut myös oman osaamisen ja ammatillisten taitojen hyödyntämisen.  

Vertaisohjaajat keräsivät palautetta myös omista ryhmistään osallistujille suunnatulla kyselyllä, jonka kautta vertaisohjaajat saivat tietoa siitä, mitä toiminta antaa osallistujille. Lisäksi toiminnan kehittämisen kannalta he saivat tietoa osallistujien toiveista ja tarpeista.  

Vertaisohjaajuus osana toipumismatkaa – ajatuksia vertaisohjaajuudesta: 

Oli synkkä ja myrskyinen elämä. Sitten risukasaankin osui pieni valonpilkahdus. Hyi, auringonvaloa! Onneksi pian sen jälkeen löysin Komppiksen. Komppis kokonaisuudessaan on ollut erittäin hyvä paikka minulle, kun siellä vihdoin viimein sain aikaiseksi ruveta käymään paikan päällä säännöllisesti. Kaikki ohjaajat ovat erittäin mukavia ja innostavia.  

Aluksi kuitenkin tuntui raskaalta päästä paikan päälle. Vaikka jo alun alkaenkin viihdyin Komppiksella aina kun onnistuin lyllertämään pois kotoa, ja raahautumaan paikan päälle. Käyttämättömät tahdonvoiman ja aloitekyvyn lihakseni olivat päässeet pahasti surkastumaan maattuani vuosikausia kotona tekemättä mitään. Komppis on auttanut tässä huomattavasti. Erityisesti sen jälkeen, kun minut lempeästi painostettiin mukaan vertaisohjaajakurssille. 

Olin jo ennen tätä koulutustakin pitänyt itse tekemiäni tietovisoja Komppiksella silloin tällöin. Oman ryhmän sisällön saa vertaisohjaajana toteuttaa omien mieltymysten ja osaamisen mukaan. Itse olen aina tykännyt nippelitiedosta melkein asiaan kuin asiaan liittyen, joten pitäydyin tässä jo tutuksi tulleessa tietovisojen tekemisessä. Välillä ryhmässäni on myös ihan vain pelailtu lautapelejä, tai kokeiltu erilaisia leikkimielisiä kilpailuja. 

Pieni määrä vastuuta on selkeästi ollut hyväksi omalle kuntoutumiselleni. Ei kehtaa niin herkästi jäädä kotiin niinä päivinä, kun Komppiksen lukujärjestyksessä on varattu aikaa omalle ryhmälle. Se on myös ollut hyvää lääkettä itsetunnolle pienten onnistumisen kokemusten muodossa. Nyt myös koen entistä vahvemmin olevani osa jotain, kun osallistun omalta osaltani Komppiksen toiminnan tuottamiseen. 

Muilta asiakkailta saamani palautteen mukaan tietovisat ovat olleet omiaan onnistumisen kokemusten saamiseen, ja toisinaan myös pettymysten sietokyvyn kasvattamiseen. Tietovisojen juontaminen on ollut myös erittäin hyvä keino saada kokemusta yleisölle puhumisessa. Eniten kuitenkin olen nauttinut siitä, että saan ihmiset viihtymään ja nauramaan. Joskus joku jopa oppii jotain mielenkiintoista hauskanpidon lomassa. Vertaisohjaajana toimiminen on ollut hyvä keino toteuttaa edellä mainittuja asioita.

***

Enpä olisi uskonut päätyväni niin mieleiseen paikkaan, jossa mielenterveyden haasteista huolimatta jään vielä vapaaehtoiseksi työntekijäksi! 

Jo ensimmäisenä Komppis-päivänä minulle kerrottiin vertaisohjaajuudesta, kun oli ”kunnon draivi” kuntoutumiseen. Vertaisohjaajakoulutus oli sopivasti käynnistymässä, joten hyppäsin sekaan. Eipä aikaakaan, kun päädyin vetämään taideryhmää kolmen muun vertaisohjaajan kanssa sekä omaa ryhmää digitaaliseen viestintään liittyen, koulutustaustaani hyödyntäen. 

Totesin jonkin ajan jälkeen digitaalisen tuottamisen olevan itselleni liian haasteellista opetusmuotoiseen ohjaamiseen ryhmämuotoisesti sekä työkalujen puutteessa, joten se jäi taka-alalle meidän parin pajalaisen ”kotiprojektiksi”. Teimme työpajan ryhmille, retkille, tapahtumille sekä kokemusasiantuntijaluennoille mainoksia – tietokoneet ja ohjelmat kun löytyi molemmilta kotoa. 

Vaikka tässä ei yhtä konkreettisesti sosiaalinen puoli kuntoutunut aina kasvokkain, niin tehtävien jako ja sitä kautta yhteistyökyky vahvistui, kun uskalsin hellittää vaativuuksissani ”Minä itse!”-mentaliteetista. Mentaliteettini suurin haaste oli animaatioprojekti, joka syntyi koronavuoden Taiteiden Yötä varten, mutta se on myös hienoin muistutus onnistumisesta ja projektin loppuun viemisestä porukalla, jossa jokaisella oli mukana omat haasteensa. Vaikka tämä ryhmä on nyt kuopattu, silloin tällöin edelleen tekaisen mainosmateriaalia, kun ohjaajat sitä pyytävät. Pyrin tällä pitämään yllä jonkinlaista ammattiosaamistani, ja koen merkityksellisyyttä, mikäli voin olla ohjaajille – ja ryhmäläisille – avuksi. 

Sen sijaan taideryhmä jäi ehkä noin vuodessa pääasiassa minun vastuulleni, muiden kahden vertaisohjaajan lopettaessa työpajan asiakkaina. Vaikka oma luovuuteni on kärsinyt erittäin paljon pidemmän aikaa jo aiemmin mainitun vaativuuden sekä itsekriittisyyden vuoksi, on ollut erittäin yllättävä ilo huomata, miten siitä huolimatta olen kyennyt keksimään viikottaiset piirros-/ja maalausaiheet jo neljättä vuotta putkeen, ja miten edelleen moni lähtee toteuttamaan itseään niiden pohjalta! Näissäkin olen poistunut paljon omalta mukavuusalueelta ja pyrkinyt keksimään aiheita, jotka olisivat sopivan neutraaleja ja miellyttäviä mahdollisimman monelle ryhmäläiselle, sekä edes pari yhteistä taideprojektia ”boosteriksi” sosiaaliselle yhteistyöskentelylle.  

Haastetta on lisännyt pyrkiä liittämään taideryhmän aiheet työpajan kuukausittaisiin teemoihin, joiden tarkoitus on edistää mielenterveyttä. Sosiaalinen kuntoni on luontaisesti heikko, mutta koen pelon ja ahdistuksen hälvenneen melko hyvin tutussa porukassa ajan mittaan, mikä taas on helpottanut hieman arjen asioiden hoitamista kauppakäynneistä lähtien. Vaikka ikäväkseni ryhmä on ollut aina aamupäivisin, mielestäni olen suoriutunut kuuliaisesti paikalle. Harmikseni koen, ettei minusta koskaan tule yhteiskunnan ihannoimaa aamuihmistä, jonka vuoksi kenties puolitotuuksinen purnaaminen johti ”armahdukseen” taideryhmän siirtyessä iltapäivän ohjelmaksi. 

Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen siitä, että kolmen vuoden jälkeen yksilöllisen tilanteeni vuoksi sain jatkaa asiakkuuden päätyttyä vapaaehtoisena työntekijänä vertaisohjaajuuden parissa! Olen monen seikan ja kokemuksen perusteella vakuuttunut, että Komppiksella aikaansaama edistyminen sosiaalisten kontaktien ja jaksamisen sekä rahtusen parantuneen itsetunnon osalta romahtaisi, jollei minulla olisi jotain sopivasti vastuullista tekemistä, sydämellistä porukkaa ja tuttua paikkaa, jonne mennä omien voimavarojeni mukaan!” 

***

Vertaisohjaajan kirjoittama runo vertaisohjaajuudesta:

Mököttävä mies nuutunut 
Miekkonen lopen uupunut 
Vertaisohjaajuudesta nyt 
Jaksamista ammentanut 

Ennen vailla päämäärää 
Ohjaajana nyt häärää 
Ihmisten nauru virkistää 
Hiukan päiviä piristää 

Hupia hauskaa jakaen 
Tietovisoja juontaen 
Hitunen vastuuta myös 
Melkein kuin olisi töis 

Kiva on uutta oppia 
Välillä heittää noppia 
Pelejä paljon pelattu 
Palkintojakin jaettu. 

Tämä blogiteksti on toteutettu osana vertaisohjaajatoiminnan kehittämistä työpaja Komppiksella. Kehittämistyöhön saimme avustuksen William Thuringin säätiöltä. Mielle ry, työpaja Komppiksen vertaisohjaajat ja asiakkaat kiittävät säätiötä avustuksen myöntämisestä! 

Lähteet 

Soste. Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin. Viitattu 21.2.2024. https://www.soste.fi/osallisuus-on-tunne-siita-etta-kuuluu-johonkin/ 

Työterveyslaitos. Asiakasosallisuus. Viitattu 21.2.2024. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tuki/asiakasosallisuus.  

Weiste, E, Käpykangas, S., Uusitalo, L-L. & Stevanovic, M. (2020) Being heard, exerting influence, or knowing how to play the game? Expectations of client involvement among Social and Health Care professionals and clients. Julkaistu: International Journal of Environmental Research and Public Health, 2020, 17.  

Lisää samasta aiheesta